Ranskassa valmistetaan suurenmoisia valkoviinejä kaikilla eri viinialueilla. Näiden alueiden terroirista (ilmasto, maaperän koostumus ja pinnanmuoto) riippuen käytetään monia eri rypälelajikkeita ja valmistuu hyvin erityyppisiä juomia.
-
Alsace (Elsass) on alue, jossa tehdään runsaasti lajikeviinejä eli eri viinirypälelajikkeiden nesteitä ei sekoiteta. Viinit ovat pääosin raikkaita ja luonteeltaan kivennäisainepitoisia. Ne sopivat lähinnä ruokapöytään, eivät muuten vain nauttimiseen. Rypälelajikkeista pääasialliset ovat Riesling, Pinot Gris, Pinot Blanc, Gewurtztraminer ja Muscat. Enemmistö viineistä on kuivia, mutta lämpimämpien kasvuvuosien viinirypäleistä saadut viinit voivat toisinaan olla myös puolikuivia. Valmistajina ovat Ribeauvillén pikkukaupungin huippuvalmistaja Domaine Louis Sipp ja Epfigissä sijaitseva biodynaamisen viininviljelyn ikoni Domaine Ostertag.
-
Bourgogne eli Burgundi on suurten valkoviinien kotimaata. Maailman parhaat Chardonnay-rypälelajikkeesta valmistetut viinit ovat kotoisin juuri täältä. Meidänkin valikoimastamme voi löytää ainutlaatuisia Grand Cru ja myös suurenmoisia Premier Cru tai yksinkertaisesti kylän nimellä merkittyjä maistuvia ja täyteläisiä tammitynnyreissä kypsytettyjä viinejä. Meidän valmistajinamme ovat alueen huiput Domaine Jacques Prieur, Olivier Leflaive sekä isä ja poika Michel Magnien ja Fréderic Magnien. Maailmankuuluja kivennäispitoisia ja tyylikkäitä Chablis-viinejä valmistaa pieni Clotilde Davenne -viinitalo. Runsaampia, alueen etelän puoleisessa osassa Macônib lähellä valmistuvia Chardonnay-viinejä valmistaa Maison Trenel.
-
Jura on pieni viinialue Itä-Ranskassa. Sieltä löytyy kivennäispitoisia ja tyylikkäitä tammitynnyrissä kypsytettyjä Chardonnay-viinejä, mutta myös alueen ”kunnian ja ylpeyden” – Savagnin-rypälelajikkeen – luonteeltaan voimakkaampia valkoviinejä pikkukaupunkien Arbois ja L’Etoile lähistöltä. Alueen kruununjalokivenä on ylipitkään tammitynnyrissä kypsytetty, hapetettu Vin Jaune. Meidän tarjoamamme on peräisin alueen eräästä tunnetuimmasta viinikartanosta nimeltään Domaine Rolet.
-
Loiren laakso on Ranskan suurin valkoviinejä valmistava alue. Valmistetaan paljon erikoislaatuisia kuivia, mutta myös puolikuivia viinejä rypälelajikkeista Melon de Bourgogne (Muscadet), Chenin Blanc ja Sauvignon Blanc. Kivennäispitoisia, kevyitä ja raikkaita Muscadet Sevre-et-Maine -viinejä valmistaa pieni Domaine de la Vinçonniere. Parhaat täyteläiset ja runsaat Chenin Blanc -viinit ovat peräisin Vouvrayn kaupungin lähistöltä Domaine Huet -kellareista.
Domaine Laporte tuo valikoimaamme kuuluisat Sauvignon Blanc -rypälelajikkeesta valmistetut Sancerre- ja Pouilly-Fumé-merkinnällä varustetut, raikkaat ja ”vihertävän” kivennäispitoiset viinit.
-
Vaikka Rhônen laakso tunnetaankin lähinnä punaviineistään, siellä tehdään myös suurenmoisia voimakkaita ja runsasmakuisia, pääosin pitkään tammitynnyreissä kypsytettyjä valkoviinejä rypälelajikkeista Viognier, Roussanne, Marsanne, Grenache Blanc ym. Kuuluista valkoviinit Condrieu, Saint-Péray, Hermitage ja Châteauneuf-du-Pape ovat peräisin sellaisista tunnetuista kartanoista, kuten Tardieu-Laurent, Domaine de la Janasse ja Domaine Francois Villard. Samoin tarjoamme kauniita ja runsaita Château La Canorgue Luberonin sekä Château L’Ermitagen (L’Ermite d’Auzan) Costieres de Nimes -valkoviinejä.
-
Sud Ouest on alue, jolla tehdään erityyppisiä, erilaisen terroirin elementtejä edustavia viinejä. Olemme iloiset voidessamme tarjota kivennäispitoisia ja kevyempiä Domaine Cauhapé -viinejä Jurançonista ja mukavia hedelmäisiä ja kevyitä Domaine Uby -valkoviinejä Gascognen alueilta.
VALKOVIINIEN VALMISTAMINEN
Tyypillisen valkoviinin valmistuksessa suoritetaan hidas puristus, jonka alkuvaiheessa rypäleiden kuoret murskautuvat paineen alla ja mehu poistuu marjoista. Mehun pääosan poistuttua vapaasti virraten puristusta jatketaan suuremmalla paineella, jolloin saadaan talteen loputkin kuorien sisältämästä mehusta. Puristuksen lopussa saatavaa mehua voidaan tarvittaessa käyttää erikseen. Sen jälkeen viinineste sijoitetaan käymissäiliöön, joka on nykyisin yleensä ruostumatonta terästä, samoin käytetään myös suuria betonisia käymissammioita ja tammitynnyreitä. Valkoviiniä käytetään melko matalassa lämpötilassa (tyypillisesti 10–20°C), sillä siten raikkaat maut ja hennot aromit säilyvät paremmin. Käyminen kestää 2–4 viikkoa. Oikean lämpötilan varmistamiseksi käytetään jäähdytysjärjestelmää. Valmistunutta raakaviiniä kypsytetään joko ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa tai betonisissa sammioissa. Arvokkaampien viinien kypsytys tapahtuu erimittaisissa tammi- (harvemmin jonkin muun puulajin) tynnyreissä ja usein hiivasakalla.