Ranskan viinialueet

Ranskan viininviljelys sai alkunsa noin 600 vuotta eKr, kun foinikialaiset kauppiaat perustivat Provencen alueelle ensimmäiset viinitarhat. Nykyisen Ranskan muilla alueilla viinirypäleen viljelyn ja viininvalmistuksen aloittivat talonpojat, jotka Rooman imperiumin valloitusretkien aikaan kävivät mukana legioonalaisina. Myöhemmässä historiassa juuri Ranska on ollut vanhan maailman tärkein viinimaa. Sikäläisissä luostareissa asetettiin perusta maaperän ja viininviljelyn yhteydelle ja viininvalmistuksen teknologialle. Myös suuri osa klassisista viinirypälelajikkeista ja erilaisista viinin lajeista on peräisin nimenomaan Ranskasta. Maailman johtavia viininvalmistajia sekä määrän että laatuviinien osalta ovat nykyisin Ranska ja Italia. Suuren, eri ilmastollisia vyöhykkeitä kattavan alueensa ansiosta Ranskan on mahdollista tuottaa luonteeltaan erilaisia viinejä. Eri rypälelajikkeista valmistuvat viinit ovat monipuolisia ja lähes jokaisella alueella valmistetaan suuria, kuuluisia huippuviinejä.   ALUEET Alsace Alsacen (Elsassin) viinialue sijaitsee Koillis-Ranskassa. Ranskan ja Saksan rajalla virtaavan Reinin joen ja Vogeesien vuorten välisillä rinteillä viljellään pääasiassa vaaleita viinirypälelajikkeita, joista valmistetaan kivennäisaineita sisältäviä kuivia, puolikuivia ja makeita valkoviinejä. Valmistetaan myös kuohuviinejä. Tärkeimmät rypälelajikkeet ovat Riesling, Gewurtztraminer, Pinot Gris, Muscat ja Pinot Blanc. Ainoa sallittu tumma rypälelajike, josta valmistetaan puna- ja roseeviinejä, on Pinot Noir. Kuohuviineihin – Crémant d’Alsace – viljellään myös varsin paljon Chardonnay-lajiketta. Kuuluisimmat viinikylät ovat Turckheim, Éguisheim, Kayserberg, Riquewihr, Hunawihr, Ribeauvillé, Bergheim, Kintzheim ja Barr.

Bordeaux

Aquitainen departementin alueella sijaitseva Bordeaux on yksi Ranskan tunnetuimmista viinialueista. Gironde-joen molemmilla rantamilla valmistetaan ”viinien kuninkaina” pidettäviä punaviinenä lähinnä rypälelajikkeista Cabernet Sauvignon, Merlot ja Cabernet Franc. Tunnettuja ovat myös Sauvignon Blanc, Sémillon ja Muscadelle -lajikkeista valmistettavat bordeaux’n kuivat valkoviinit ja valkoiset jälkiruokaviinit. Tärkeimmät punaviinikylät ovat Margaux, Saint-Julien, Pauillac, Saint-Estèphe, Saint-Émilion, Pomerol ja Pessac-Léognan. Kuuluisia jälkiruokaviinejä valmistuu Sauternes’n ja Barsacin kuntien alueilla.

Burgundy

Burgundin viinialue sijaitsee Itä-Ranskassa samannimisen departementin alueella, jossa Saône-joen laaksossa ja sitä reunustavan loivan vuoristoketjun rinteillä levittäytyvät eräät maailman tunnetuimmista viinitarhoista. Siellä valmistetaan arvokkaita punaviinejä rypälelajikkeesta Pinot Noir ja valkoviinejä rypälelajikkeesta Chardonnay. Chablis, jota pidetään maailman kuuluisimpana valkoviininä, valmistuu alueen pohjoisosassa Auxerren kaupungin lähistöllä. Eteläpuolella sijaitsevan Côte d’Orin rinteillä tehdään monissa kylissä parhaita punaviinejä: Gevrey-Chambertin, Morey-Saint-Denis, Vosne-Romanée, Vougeot, Chambolle-Musigny, Nuits-Saint-Georges ja Pommard. Valkoviinin kylistä tunnetuimmat ovat Corton, Beaune, Meursault, Chassagne-Montrachet ja Puligny-Montrachet. Alueen keskiosassa sijaitseva Côte Chalonnaisen alue on tullut tunnetuksi marjaisemmista Givryn, Rullyn ja Mercureyn kylien punaviineistä sekä raikkaista valkoviineistä. Mainetta ovat keränneet myös Mâconin alueen Mâcon-Villages, Saint-Véranin ja Pouilly-Fuissén kylät kivennäispitoisemmilla valkoviineillä. Alueen kaikkein eteläisimmässä osassa – Beaujolais-alueilla – valmistuu marjaisia punaviinejä rypälelajikkeesta Gamay. Parhaat viinit tulevat kuuluisista cru-kylistä: Morgon, Moulin-à-Vent, Brouilly, Fleurie ym. Koko alueella valmistetaan myös laadukkaita kuohuviinejä – Crémant de Bourgogne.

Champagne

Champagne-Ardennen departementissa sijaitseva, Ranskan pohjoisenpuoleisin viinialue Champagne on maailman kuuluisimman ja arvokkaimman kuohuviinin, samppanjan, koti. Sitä kypsytetään pullossa hiivasakassa ja valmistetaan pääasiassa kolmesta rypälelajikkeesta: Pinot Noir, Chardonnay ja Meunier. Tämän alueen parhaat kalkkipohjaiset viinitarhat sijaitsevat pohjoisessa Reimsin ja Épernayn kaupunkien ympäristössä ja eteläpuolella Côtes du Blancin rinteillä. Tärkeimmät Pinot Noir -kylät ovat Ambonnay, Ay, Bouzy, Verzenay ja Verzy. Parasta Chardonnayta saadaan Avizen, Cramantin, Ogerin ja Mesnil-sur-Ogerin viinitarhoista. Champagne on myös kotina koko maailmassa tunnetuille hienostuneille viinitaloille ja niiden kuuluisille tavaramerkeille, joille monipuolisuutta tarjoavat pienet terroir-perusteisia viinejä valmistavat growerit.

Jura

Jura on pieni viinialue, joka sijaitsee Itä-Ranskassa, Burgundin alueen ja Sveitsin rajan välissä olevan samannimisen vuoriketjun rinteillä. Siellä valmistuvat suurenmoiset täyteläiset valkoviinit, ja myös hapetetut ja pitkään tammitynnyrissä kypsynyt Vin Jaune, alueen ylpeytenä olevasta rypälelajikkeesta Savagnin. Kuuluisia ovat myös kivennäispitoiset ja pitkän kehityspotentiaalin omaavat Chardonnaysta valmistetut valkoviinit. Puna- ja roseeviinejä valmistetaan viinirypälelajikkeista Trousseau, Poulsard ja Pinot Noir. Alueen kuohuviinit – Crémant du Jura – ovat suosittuja ja erittäin laadukkaita. Kuuluisimmat viinikylät ovat Arbois, Arbois-Pupillin, L’Étoile ja Château-Chalon.

Languedoc ja Roussillon

Välimeren rannikolla, Rhône-joen suistosta Espanjan rajalle saakka sijaitsee viinirypäleiden viljelyalueen puolesta Ranskan suurin viinialue - Languedoc ja Roussillon. Lähihistoriassa se on ollut lähinnä halvan kulutusviinin valmistajana. Tähän päivään mennessä alueesta on kuitenkin muodostunut nopeimmin kehittyvä viinialue koko maassa ja Euroopassa, ja siellä panostetaan laadukkaan viinin valmistamiseen jatkuvasti enemmän. Alueella valmistetaan voimakkaita, täyteläisiä ja usein myös pitkän kehityspotentiaalin omaavia punaviinejä (Saint-Chinian, Fitou, Corbières, Pic Saint-Loup), raikkaita roseeviinejä, joissakin kylissä myös varsin arvokkaita valkoviinejä (Limoux, Latour-de-France) ja erittäin laadukkaita kuohuviinejä (Crémant de Limoux ja Blanquette de Limoux). Roussillonin alueet on väkevöityjen jälkiruokaviinien syntymäpaikka ja niistä kuuluisimmat - Rivesaltes, Banyuls ja Maury – tunnetaan koko maailmassa.

Loiren laakso

Ranskan pisimmän joen – Loiren – laakso on pinta-alaltaan erittäin suuri viinialue, joka sijaitsee monen eri departementin alueella. Se ulottuu joen yläjuoksulta keskiylängön vuoristosta aina Atlantin valtameren rannikolla sijaitsevan Nantesin kaupungin lähistölle. Loiren laakso on maan suurinta valko- ja kuohuviinien valmistusaluetta. Joen yläjuoksulla Auvergnen ja Cherin alueilla tehdään yksinkertaisia viinejä viinirypälelajikkeista, jotka tunnetaan myös Burgundissa ja Rhônen laaksossa. Loiren keskijuoksulla – Centre-Loiren alueilla – sen sijaan valmistuvat paljon vakavammin otettavat Sauvignon Blanc ja Pinot Noir -rypälelajikkeista tehtävät laatuviinit. Kuuluisimmat kylät siellä ovat Sancerre ja Pouilly-sur-Loire (viimeksi mainitun kuuluisa viini on Pouilly-Fumé). Toursin kaupungin lähistöllä olevalla Tourainen alueella ja Angersin kaupungin lähellä sijaitsevalla Anjoun alueella valmistetaan Chenin Blanc -rypälelajikkeesta kuivia ja makeita valkoviinejä ja myös kuohuviinejä. Siellä valmistuu myös punaviinejä ja roseeviinejä rypälelajikkeista Cabernet Franc, Cabernet Sauvignon, Gamay, Grolleau ym. Parhaat kuivat ja puolikuivat viinit tulevat Vouvrayn, Chinonin, Saumurin, Saumur-Champignyn ja Savennières’n kylistä. Tunnetuimmat jälkiruokaviinit valmistuvat Chaumen, Bonnezeaux’n ja Layonin ympäristössä. Suurina määrinä tuotettavien kuohuviinien alkuperämerkintöjen huippua on Crémant de Loire. Alueen lännenpuoleisinta osaa kutsutaan nimellä Pays Nantais eli Nantesin kaupungin ympäristöksi. Siellä valmistetaan lähinnä kuivia, mineraalipitoisia ja raikkaita valkoviinejä – Muscadet ja Muscadet Sur Lie. Rypälelajikkeina ovat Melon de Bourgogne eli Muscadet (ei saa sekoittaa Muscat-rypäleisiin).

Provençe

Kaakkois-Ranskassa sijaitseva Provence on Ranskan viinintuotannon kehto. Juuri sinne foinikialaiset perustivat n. vuodesta 600 eKr lähtien ensimmäiset viinitarhat. Nykyisin Provence on tunnettu ennen kaikkea raikkaista, hedelmäisistä mutta samalla tyylikkäistä ja mineraalipitoisista roseeviineistään. Suurenmoisia ovat myös voimakkaat, arvokkaat ja usein varsin pitkän kehityspotentiaalin omaavat punaviinit. Viinirypälelajikkeista tärkeimmät ovat tummat Grenache, Syrah, Cinsault, Mourvèdre ja Cabernet Sauvignon. Vaaleiden rypäleiden kuningas on Rollè (Vermentino). Tärkeimmät viinialueet ovat Bandol, Bellet, Palette, Cassis, Baux-de-Provence ja Aix-en-Provence. Kuuluisimmat roseeviinit tulevat Gassinin ja Pampelonnen kylistä Saint-Tropezin kaupungin kupeesta, mutta myös Frejus’n, Saint-Victoiren, La Londen, Pierrefeun ja Notre-Dame des Anges’n kunnista.

Rhônen laakso

Rhône saa alkunsa Genevenjärvestä (ranskaksi lac Léman). Lyonin kaupungin lähellä jokeen laskeutuu sivujoki Saône. Muodostuu leveä, rauhallisesti virtaava joki, joka kulkee suoraan etelään ja laskee siellä Välimereen. Lyonin kaupungista etelään olevalla alueella sijaitsee Rhônen laakson viinialue. Viinialue jaetaan kahteen: Pohjois-Rhône ja Etelä-Rhône. Pohjois-Rhônen viinitarhat ovat pääosin joen oikealla rannalla, pohjois-eteläsuuntaisesti sijaitsevan matalan vuorijonon rinteillä. Poikkeuksena on vain joen vasemmalla rannalla oleva Hermitagen kumpu. Rypälelajikkeista kasvatetaan Syrah’ta, josta valmistetaan arvokkaita ja pitkät kehitysmahdollisuudet omaavia punaviinejä, ja myös Viognier’iä, Marsannea ja Roussannea, joista valmistetaan aromaattisia, täyteliäitä ja runsaita valkoviinejä. Kuuluisimmat punaviinit valmistuvat Côte-Rôtien, Hermitagen, Cornas’n ja Saint-Josephin alueilla, parhaat valkoviinit Condrieun ja Saint-Perayn kylien rinteillä. Etelä-Rhônen viinitarhat sijaitsevat laajemmalla alueella Montelimarin kaupungista aina Avignonin ja Pertuis’n sekä Nimesin väliselle alueelle saakka. Huippuviineistä valmistetaan lähinnä kuivia ja arvokkaita punaviinejä, mutta myös voimakkaampia roseeviinejä lajikkeista Grenache Noir, Syrah, Mourvèdre ja Cinsault. Valkoviinejä valmistetaan rypälelajikkeista Grenache Blanc, Viognier, Clairette, Roussanne, Marsanne ja Bourboulenc. Tärkeimmät viinikylät ovat Châteauneuf-du-Pape, Gigondas, Vacqueyras, Rasteau, Tavel ja Lirac. Varsin tunnettuja ovat myös isommilta viinialueilta peräisin olevat Luberon-, Ventoux- ja Costières de Nimes -viinit.

Sud Ouest

Sud Ouest eli Lounais-Ranska on isolle alueelle ripoteltujen viinikylien alue, jolla valmistetaan erityyppisiä viinejä: valko-, rosee- ja punaviinejä, ja myös myöhäissadon rypäleistä valmistettuja suurenmoisia jälkiruokaviinejä. Monet viinit on valmistettu kuuluisista Bordeaux’sta peräisin olevista rypälelajikkeista, kuten Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Merlot, Malbec (Côt), Sauvignon Blanc, Sémillon ja Muscadelle. Etelänpuoleisissa kylissä on käytössä paljon paikallisia rypälelajikkeita, kuten esimerkiksi Duras, Courbu, Gros Manseng, Petit Manseng, Tannat yms. Kuuluisimmat viinikylät ovat Cahors, Madiran, Jurançon, Irouléguy, Bergerac, Buzet, Gaillac ym. Hinta-laatusuhteen osalta hyviä viinejä valmistetaan myös alkuperämerkinnällä Côtes de Gascogne.

 

VÄKEVIEN ALKOHOLIJUOMIEN ALUEET

Cognac

Nouvelle-Aquitainen departementissa Charentes’n alueella sijaitsevan Cognacin pikkukaupungin ympäristössä valmistetaan yhtä maailman kuuluisimmista ja arvokkaimmista väkevistä alkoholijuomista – konjakkia. Pääasiassa kolmesta tärkeimmästä viinirypälelajikkeesta Ugni Blanc, Folle Blanche ja Colombard käytetään viiniä, josta pot still -menetelmällä kahdesti tislaamalla saadaan n. 70-prosenttista raakakonjakkia. Tätä kypsytetään edelleen tammitynnyreissä ja eri-ikäisten konjakkien sekoitus pullotetaan vedellä laimennettuna.

Armagnac

Pisimmän historian omaava ranskalainen brandy valmistuu Gascognen departementissa Armagnacin pikkukaupungin lähistöllä Lounais-Ranskan alueella. Neljästä rypälelajikkeesta - Baco 22A, Folle Blanche, Colombard ja Ugni Blanc – valmistuu viini, jota yhden kerran kolonnissa tislaamalla saadaan 52-prosenttinen raaka-armanjakki. Sitten sitä kypsytetään tammitynnyreissä ja eri-ikäisten armanjakkien sekoitus pullotetaan vedellä laimennettuna tai laimentamattomana. Paljon myydään myös eri vuosikertojen armanjakkeja.

Calvados

Normandian departementissa valmistetaan maailman kuuluisinta omenabrandya – Calvadosia. Valmistamiseen käytetään noin 100 eri omenalajikkeen mehua, joista käytetty siideri tislataan joko kahdesti pot still -tilauslaitteessa tai kerran kolonnitislauslaitteessa. Sitten sitä kypsytetään tammitynnyreissä ja eri-ikäisten calvadosien sekoitus pullotetaan vedellä laimennettuna tai laimentamattomana. Pays d’Auge -alkuperämerkinnällä valmistetaan puhdasta omenacalvadosta, Domfrontais’n alueilla calvadosin pitää sisältää vähintään 30 % päärynämehusta valmistettua tislettä.

Rhum

Rommia valmistetaan useilla Ranskan merentakaisilla alueilla, varsinkin Karibianmeren alueella - Martiniquella, Guadeloupella, Saint-Martinilla, Guayanassa (Ranskan Guayana), mutta myös Intian valtameren eteläosassa sijaitsevalla Réunionin saarella. Valmistetaan kaikkein laadukkainta Rhum Agricolea eli sokeriruo’on lehdistä puristetusta mehusta tehtävää rommia, mutta myös yksinkertaisempaa, sokerintuotannon jäänteistä – melassista – tislattuja väkeviä juomia. Valmistetaan kypsyttämätöntä Rhum Blancia eli vaaleaa rommia, joitakin kuukausia tammitynnyreissä kypsytettyä Rhum Blondea eli kultaista rommia, ja myös pitempään tammitynnyreissä kypsytettyjä sekoitusrommeja ja vuosikertarommeja.